Haaviston kampanja sivuraiteella
Presidenttiehdokas Haaviston kampanjan mainos Tv3:ssa tänään 4.2. jatkoi suomalaisten perusarvojen lokaan painamista. Kuoron esittämä Finlandia-hymni Helsingin rautatieaseman asemahallissa oli röyhkeydessään vertaansa vailla. Arvokkaan kansallisomaisuuden, näin voidaan sanoa, valjastaminen vaalikampanjan välikappaleeksi on arvostelukyvyttömyyden huippu, varsinkin, kun tiedetään ehdokkaan arvomaailman eroavan kansan enemmistön arvoista.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Nyt on Asko Hiltunen sivuraiteella!
Jos Haaviston kannattajat on tehnyt jotain hyvää ja jälkipolville jäävää niin eihän se voi olla loukkaus ketään kohtaan.
Rauhoitu vähän!
Sini, olen täsmälleen samaa mieltä! Koin mainoksen Haaviston ja hänen kampanjaryhmänsä kiitoksena kaikillle niille, jotka ovat kokeneet hänet positiivisena vaihtoehtona. Se ei ollut yritys saada vielä joku kääntymään äänestämään häntä vaan kiitos kaikille, jotka ovat ensimmäisellä kierrroksella äänestäneet jokainen omaa parasta vaihtoehtoaan ja tekevät saman toisella kierroksellakin. Suomi on upea maa asua ja elää, Finlandia-hymni on jotain, joka käy suoraan meidän tajuntaamme. Haavisto näyttää olevan sinut todennäköisen toisen sijansa kanssa mutta myös valmis voittamaan. Loistava veto.
Jos presidentin tehtävänä on olla arvojohtaja niin nyt on pakko myös miettiä sitä, miten ehdokkaat ovat panneet oman sydämensä mukaan kampanjaan. Siinä suhteessa Väyrynen ja Haavisto ovat ylivoimaiset muihin verrattuna. Ikävä, että vain toinen heistä pääsi toiselle kierrokselle.
Komppaan Siniä ja Juhoa, oivaltava veto Haaviston taustaryhmältä.
Jokainen muodostanee oman mielipiteensä:
http://www.youtube.com/watch?v=jaKko3VGAnY
Juho Joensuu puhuu viisaasti. Tällainen video televisiossa mainoksen sijaan kertoo siitä, että kampanjatiimissä on ymmärretty jotain hyvin olennaista.
Tuomo, se mikä minua harmittaa, on se, että nyt vasta tajuan, mikä potentiaali Haavistossa oli. Minusta voisi jopa sanoa, että Keskustalla oli tämän vaalin kaksi parasta ehdokasta, Väyrynen ja Haavisto, jokainen voi valita järjestyksen itse.
Väyrynen pisti itsensä 100% likoon ja osoitti, että vielä yli 60-vuotiaskin voi uudistua. Ja Haavisto taas oli useimmissa televisiokeskusteluissa kaikkein luovin ongelmanratkaisija. Kaikesta kuulsi, että hän ei etsi sitä, kuka on oikeassa, vaan sitä, miten ongelma voidaan ratkaista. Peruskeskustalaista ajattelua.
Kiinnitin huomion muutamaan yksityiskohtaan. Kun puhuttiin Iranista, Väyrynen ja Haavisto näkivät ongelman ytimen. Ei se ole Iranin pakottaminen polvilleen vaan Iranille hyväksyttävän ulospääsyn etsiminen. Ja Haavisto taas osoitti muutamissa kysymyksissä, esimerkiksi Venäjä ja Dalai Lama, olevansa periaatteidensa takana. Mutta se, että tietää oman moraalinsa, ei tarkoita, että lyö tahallaan päätä seinään.
Voitaisko muuttaa muotoon, kun tarkoituksena on ollut tehdä hyvää?
Se oli hieno esitys. Hieno akustiikka, hieno kuvaus. Eleettömän kaunis.
"Arvokkaan kansallisomaisuuden, näin voidaan sanoa, valjastaminen vaalikampanjan välikappaleeksi on arvostelukyvyttömyyden huippu, varsinkin, kun tiedetään ehdokkaan arvomaailman eroavan kansan enemmistön arvoista."
- Viimeisimmässä Suomen kuvalehdessä Haavisto kertoo että kun hän oli Salossa puhumassa, niin eräs mies yleisöstä aloitti homovastaisen yksinpuhelun. Haavisto oli myöhemmin mennyt juttelemaan miehen kanssa. Mies oli sanonut, ettei Suomen kansa halua homopresidenttiä. Haavisto oli vastannut, että silloin Suomen kansa ei äänestä homopresidenttiä. Että älä siitä huolehdi.
Mikä Haaviston arvomaailmassa on sellaista, josta väität ettei suomalaisten enemmistö ole samaa mieltä?
Oletko esimerkiksi sinä eri mieltä näistä asioista, joista Haavisto puhuu tässä haastattelussa?
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kansanedustaja-pekka-haavisto-so...
Myönnän olevani isänmaallisuudessani hieman yltiöpäinen. Kolin vieressä syntyneenä (Sibeliuksen suuri innoitus) ja sodan uhrauksien ymmärtäjänä jokin muu kappale olisi mielestäni sopinut paremmin. Puolustusvoimilla tämä maa on pidetty omissa käsissä ja se valmius on säilytettävä edelleen. Puolustusvoimat näivettyy nopeasti jos tahto asepalvelukseen laimenee. Tuossa lähellä Enossa on Mauno Koiviston asekätkön muistomerkki. Sitä sopii käydä katsomassa.
Turunen.
Puolustusvoimilla ja sotaisuudella ei ole Finlandia-hymnin kanssa kertakaikkiaan mitään tekemistä. Ja yhtä vähän Kolin maisemilla on armeijan ja sotien kanssa mitään yhteistä.
Piste.
Jos ja kun Finlandia-hymni esitetään noin upeasti, siinä ei ole mitään röyhkeää, saati arvostelukyvytöntä.
Hieno esitys ja tyylikäs mainos, mietti asiaa sitten miten päin tahansa.
Ja niin, Niinistöhän valjasti jo äitiyspakkaukset ja ties mitkä innovaatiot vaalivankkureidensa eteen, joten siltäkin pohjalta tarkastellen, ois ehkä parempi ottaa ihan iisisti ja nauttia hyvästä biisistä. ;)
Onko Kokoomuksen ansiota että Suomessa on tasaisempi tulojako ja äitiyspakkaus-ajattelu mahdollinen?
Ei.
Finlandia on Sibeliuksen sävellyksenä ja Koskenniemen sanoituksena niin upea kappale, että sitä kuuntelee aina mielellään tunteet pinnassa, esitti sen kuka tahansa tai missä yhteydessä tahansa.
Finlandia on meidän yhteistä kulttuurista kansallisomaisuuttamme. Kaikki halukkaat voivat laulaa sitä, jos tekevät sen kunnioittaen.
Vaikka Finlandian laulaminen nyt yhdistettiinkin Pekka Haaviston vaalikampanjaan, niin en paheksu sitä. On se niin hieno piisi.
Kampin palvelukeskuksessa oli viitisen vuotta sitten suurehko yleisötilaisuus, jonka pääväittämänä oli että Finlandian sanat eivät ole Koskenniemeltä vaan USAan muuttaneelta ... kuka se nyt olikaan. Voi olla että osuutensa on molemmilla, Koskenniemellä ja sillä toisella. Ne sanat ovat kauniit.
Taisi keskustelun aloittaja jäädä vähän alakynteen :)
Haaviston menestys on voitto rasismista ja homofobiasta.
Hieno esitys, kuka idean oli keksinytkin.
Kuohittu vaakunaleijona ja varastettu Uusi Suomi tavaramerkki ovat saaneet arvoistaan seuraa. Professoriluokan moka.
Olisiko tilanne jotenkin toinen, jos tuo laulun aloittaja olisi yksin laulanut hymnin loppuun?
Voinko minä, vaikken olekaan kuuluisa laulaja, laulaa laulun, laittaa sen youtubeen ja omistaa sen jollekin liikkeelle tai henkilölle?
Vai eikö kaikkia lauluja saakaan laulaa, osahan on sensuroituja?
Jokatapauksessa hieno kuoroesitys, oli se sitten omistettu vaikka Väyryselle.
Mainos kiteytti sen, mistä vaaleissa on kyse.
Suomesta, suomalaisista. Koko maasta. Yhdessä. Suomi voittaa tänään.
Tämä ei ole Kokoomuksen kauneuskilpailu. Sauli valitaan kokoomuksesta ja kannattajista huolimatta.
Hiltunen.
Kirjoituksesi on röyhkeydessään vertaansa vailla.
Totta kirjoittaa blogisti. Isänmaallisuus ja Finlandia eivät kelpaa Haavistolle ja Vihreille enää vaalien jälkeen.
Haaviston viimeinen vaalitemppu oli mauton.
Olet vain kateellinen.
Paremmin Finlandia sopii Haaviston luonteeseen, joka muistuttaa meitä moraalista ja välittämisestä, kuin Niinistön itsekkääseen, oman edun taktikointiin.
Niinkuin on muualla mainittu; Eräiden mielestä Suomi ja sen kulttuuri kuuluu vain osalle kansaa... Esimerkiinä vaikkapa Finlandia, joka pitäisi olla vain maansa myyvän Kokoomuksen omaisuutta.
Viikunalehti, jonka taakse sikailunsa piilottaa.
Nyt myös eräät Persussuomalaiset syyllistyvät tähän samaan:
"Suomalais-ruotsalainen kulttuuri ei kuulu muille kuin meille!"
Kyllä homma vaan niin on, että suomalainen kulttuuri ja tämä maa kuuluu jokaiselle. Joka muuta väittää on itse luopio.
Henry
Todella ihmettelen Hiltusen ja hänen kantaansa jakavien mielipidettä. Onko niin, että Suomi ja suomalaisuus kuuluu vain Niinistön kannattajille? Monenmoiset suomalaiset ovat olleet rakentamassa Haaviston kampanjaa, kannustaneet häntä eri tavoin niin yksityisesti kuin netissä ja erilaisissa mielipidekirjoituksissa, äänestäneet häntä ensimmäisellä ja pian päättyvällä toisella kierroksella. Kaikki nämä ihmiset pyrkivät omalla tavallaan edistämään parempaa huomista Suomelle. Ja sitten tulee joku katkera joka kyseenalaistaa näiden kaikkien työn ja unelmat... Ja näiden kaikkien suomalaisuuden. Minulle tämä sinun kirjoituksesi oli se röyhkeyden ja arvostelukyvyttömyyden huippu, ei tuo vaalimainos.
Kivelä: "Onko niin, että Suomi ja suomalaisuus kuuluu vain Niinistön kannattajille?"
Ei tietystikään ole niin. Mutta pääasiassa Suomi ja suomalaisuus ei ennen vaaleja ole kelvannut Vihreille.
On todella erikoista nyt seurata sitä isänmaallista kiihkoa, joka palaa Vihreissä ja haavistolaisissa näinä aikoina.
Olisi hyvä, jos se jatkuisi heissä vielä vaalien jälkeenkin. Ja kyllä se jatkuukin, nimittäin jos se on aitoa. Epäillä sopii.
Olet väärässä. Vihreät ovat aina ajaneet Suomen parasta, ja ajavat vastakin. Se että näkemyksesi Suomesta ja suomalaisuudesta ja siitä mikä on hyvää politiikkaa on erilainen kuin vihreillä ei tee vihreitä sen epäisänmaallisemmiksi.
Historia on aina hyvä tuntea.
WIKI:
"Finlandia, op. 26, on Jean Sibeliuksen vuosina 1899 ja 1900 orkesterille säveltämä sävelruno.
Se oli alun perin Historiallisia kuvia -nimisen sarjan viimeinen osa ja nimeltään Suomi Herää.
Finlandia on kansainvälisestikin hyvin tunnettu teos ja kuuluu sinfonioiden ja viulukonserton ohella Sibeliuksen tunnetuimpiin teoksiin. Loppupuolella sävelrunoa kuullaan niin sanottu Finlandia-hymni, jonka Sibelius sovitti myöhemmin erilliseksi teokseksi kuorolle (op. 26 ja op. 113 no. 12). Laulettuna esitettävän kappaleen nykyään käytössä olevat sanat kirjoitti V. A. Koskenniemi yli puolivuosisataa alkuperäisen teoksen säveltämisen jälkeen.
Historia
Helmikuun manifestin jälkitunnelmissa Nuorsuomalaiset järjestivät Helsingissä mielenosoituksellisen Sanomalehdistön päivien juhlan Venäjän toteuttamaa sortopolitiikkaa vastaan lehtiensä puolesta marraskuussa 1899. Kaarlo Bergbom laati juhlaan kuusiosainen suomalaiskansallisen historiallinen kuvaelman, johon Sibelius sävelsi musiikin ja Eino Leino sekä Jalmari Finne kirjoittivat tunteellisen ja kansallisen taustatekstin. Osat kuvasivat Suomen historian eri vaiheita kalevalaisesta ajasta lähtien. Leino vastasi myös viimeisen, Suomi Herää -osan tekstistä, joka kuvasi Suomen kansallista heräämistä. Sibelius johti itse Helsingin filharmonisen seuran orkesteria teoksen ensiesityksessä Ruotsalaisessa teatterissa 4. marraskuuta.[1]
Robert Kajanus ja Sibelius johtivat seuraavan vuoden aikana useita kuvaelmamusiikin viimeisen osan uudelleenesityksiä eri nimillä Suomessa ja ulkomailla. Vuonna 1900 Sibelius teki siitä uudistetun version, sävelrunon, joka sai hänen tuotannossaan opusnumeron 26. Pianosovituksen valmistuessa saman vuoden marraskuussa tuli myös lopulta käyttöön Axel Carpelanin ehdottama nimi Finlandia ja tätä nimitystä käytettiin orkesteriteoksesta ensi kerran helmikuussa 1901. Teoksesta tehtiin vuonna 1909 sovitus sotilassoittokunnalle ja myöhemmin monille muunlaisille kokoonpanoille. Alkuperäisen kuvaelmamusiikin muutamista muista osista Sibelius sävelsi vuonna 1911 orkesterisarjan Scènes historiques I, jolle on annettu opusnumero 25.[1]
Sibelius ei alunperin kappaletta säveltäessään pitänyt sitä mitenkään erityislaatuisena ja katsoi myöhemminkin sen olevan vähäpätöinen hänen suurimpiin teoksiinsa verrattuna. Se oli kuitenkin hänen mielestään "hyvä sävellys".[1]
Finlandia-hymni
Sibelius ei tarkoittanut teostaan laulettavaksi. Finlandia-hymni-osaan tehtiin kuitenkin alusta asti sanoituksia, eikä hän katsonut voivansa sitä estää. Tenori Wäinö Solan tehtyä oman sanoituksensa vuonna 1937 Sibelius taipui sovittamaan Finlandia-hymnin mieskuorolle. Sekä Sola että Sibelius olivat vapaamuurareita ja teoksen ensiesitys oli Helsingin Pyhän Johanneksen Loosissa 21. huhtikuuta 1938.[1]
Vapaamuurarillisissa tilaisuuksissa Finlandia lauletaan edelleen yleensä Solan sanoin. Tämä Finlandian ensimmäinen kuorosovitus sisältyy viimeisenä osana Sibeliuksen opukseen nro 113, Vapaamuurarirituaalimusiikkia.
Mieskuoro Laulu-Miehet tilasi vuonna 1940 sanoituksen runoilija V. A. Koskenniemeltä ja tämä kirjoitti nykyään yleisesti käytössä olevat Finlandia-hymnin sanat. Sibelius hyväksyi myös tämän version. Sen ensiesitys oli Helsingin Messuhallissa Martti Turusen johdolla 7. joulukuuta 1940. Sibelius sovitti kappaleen vielä erikseen sekakuorolle vuonna 1948.[1] Koskenniemen sanat heijastelevat sävellyksen alkuperäistä suomalaiskansallista henkeä sortovallan vastaisessa taistelussa. Joel Rundt sanoitti hymnin ruotsiksi.
Finlandia-hymni valittiin afrikkalaisen Biafran valtion kansallislauluksi[2].
Biafra kuitenkin menetti itsenäisyytensä jo vuonna 1970 ja liitettiin Nigeriaan. Melodiaan on kirjoitettu myös uusia sanoja ja sitä käytetään virsien Be Still, My Soul ja This Is My Song sävelenä.
Kapellimestari Leopold Stokowski tiettävästi ehdotti melodiaa koko maailman kansallislauluksi[1].
Kansallisen symboliarvonsa vuoksi Finlandia-hymnia ehdotetaan aika ajoin myös Suomen kansallislauluksi Maamme-laulun tilalle.
Rock-tyyppisen instrumentaaliversion on levyttänyt Anssi Tikanmäki orkestereineen. Kappale tehtiin elokuvaan Arvottomat (1982)."
Henry
Finlandian julkinen laulaminen on myös hieno tapa julistaa mamuille, että meillä eivät muualta tulleet juhli.
Voinhan opettaa niillekin tämän laulun. ;=) Ja juhlia heidän kanssaan.
Lyhyesti: Olet pihalla.
Henry
Nousee aina kylmät väreet, kun kuulee Finlandian. Hieno oli esitys ja tietysti toivoisi, että tämä Vihreä juippi sakki ottaisi vakavissaan isänmaallisuuden.
Mitenköhän olisi käynyt, kun Perussuomalaiset olisivat tehneet samanlaisen tempauksen?. Varmaan nämä friikit olisivat iltapäivä lehtien säestyksellä leimanneet tempauksen, kun ollaan niin isänmaallisia, eikä kansainvälisiä.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 35 kommenttia